Juujärven kyläseura ry

Juujärven kyläalue – Missä maisema kertoo

Juujärven kylä sijaitsee noin 50 kilometrin etäisyydellä Kemijärven keskustasta Ranuan suuntaan. Kyläalue muodostuu viidestä osa-alueesta: Hoppulasta (Juukoski), Päiväjoesta, Juujärvestä, Jokelanrannasta ja Pikkukylästä. Postinumeroalue 97645 kattaa koko tämän kokonaisuuden. Juujärven keskikylältä on matkaa Rovaniemelle noin 85 kilometriä. Maisemaa hallitsevat Kemijoki, Juuvaara ja Pajuvaara sekä kylän kohdalla sijaitseva Seitakorvan voimalaitos, joka valmistui vuonna 1963 ja on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista.

Juujärven kyläalue on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue ja osa Kemijoen jokivarsiasutuksen kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Alue kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Juuvaarassa ja Härkkivaarassa sijaitsee luonnonsuojelualueita sekä valtakunnallisesti merkittäviä kallio- ja kivikkoalueita. Kylä edustaa Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun perinteistä asutus- ja viljelymaisemaa.

Juuvaaralla sijaitsee kyläalueen suosittu retkeilyreitti ja laavu, jotka tarjoavat ympärivuotisen mahdollisuuden ulkoiluun, luonnossa liikkumiseen ja maisemien kokemiseen. Reitti on tärkeä osa kyläalueen virkistyskäyttöä ja tapahtumatoimintaa. Kyläalueelta löytyy myös useita laavuja ja uimapaikka Kangaslammelta, jotka ovat runsaassa käytössä.

Alue on esihistoriallista asuinaluetta, ja arkeologiset löydöt osoittavat asutusta jo noin 7000 vuoden takaa. 1400–1500-luvuilla seudulla asui metsäsaamelaisia, ja Juuvaara on toiminut saamelaisten pyhäpaikkana. Juujärven kylälle pysyvä asutus vakiintui 1600-luvun alkupuolella. Juukoski mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1598.

1800-luvulla alkanut Kemijoen uitto sekä 1900-luvun puolivälin voimalaitosrakentaminen muuttivat aluetta voimakkaasti. Rakentamisen vilkkaimpina vuosina alueella työskenteli yli tuhat työntekijää, ja väkiluku oli suurimmillaan koko kylän historiassa.

Hoppula (Juukoski) on kyläalueen pohjoisin osa, ja siellä on ollut pysyvää asutusta viimeistään 1800-luvun puolivälistä lähtien. Seitakorvan voimalaitoksen ja Kemijärven säännöstelyaltaan rakentamisen yhteydessä 1960-luvulla Hoppulan kylä jäi veden alle, ja asukkaat jouduttiin pakkosiirtämään. Hoppula oli ensimmäinen kyläalue Lapissa, joka siirrettiin voimalaitosrakentamisen alta.

Juujärven kyläalue selvisi Lapin sodan tuhoista pääosin vähäisin vaurioin, minkä ansiosta erityisesti Jokelanrannassa ja Juujärvellä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Jokelanranta ja Pikkukylä edustavat kyläalueen eteläisintä osaa, jossa vakiintui pysyvä asutus 1800-puolenvälin paikkeilla. Päiväjoki muodostui omaksi kyläalueekseen 1940-luvun lopulla rintamamiestilojen myötä.

Viime vuosikymmeninä asukasmäärä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 1990 alueella asui 249 henkilöä, kun taas vuoden 2023 lopussa asukkaita oli 91. Väestöstä yli 60 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Samanaikaisesti viime vuosina kyläalueelle on kuitenkin muuttanut useita uusia vakituisia asukkaita sekä vapaa-ajanasukkaita, ja kiinnostus aluetta kohtaan on säilynyt. Käytännössä tyhjillään olevia asuinrakennuksia ei juuri ole, mikä kertoo kyläalueen vetovoimasta.

Työlliset käyvät pääosin töissä Kemijärvellä tai Rovaniemellä, työskentelevät etänä tai toimivat yrittäjinä esimerkiksi porotaloudessa ja palvelualoilla. Viimeinen karjatila lopetti toimintansa vuonna 2024. Päivittäiset kaupalliset palvelut sijaitsevat Kemijärven keskustassa ja muissa lähitaajamissa.

Kyläalueella tapahtuu vuosittain paljon mm. perinteiset Avoimet kylät kesä- ja talvimyyjäiset, uistelukisat sekä kansalaisopiston kurssitoiminta. Yhteisöllisyyttä ylläpitävät aktiiviset yhdistykset, kuten Juujärven kyläseura ry, Juujärven Kalastus- ja Metsästysseura ry sekä Juujärven osakaskunta.

Lisätietoja kyläalueestamme kylämme.fi-sivustolla:
www.kylamme.fi/kylat/kemijarvi/juujarven-kylaalue

Juujärven kyläseura vuokraa kylätaloa erilaisiin tilaisuuksiin.

Lähde: Juujärven kyläseura ry.

Yhteystiedot:
Juujärven kyläseura ry
Puheenjohtaja Tomi Juujärvi p. 045 678 1891, tomi.juujarvi@gmail.com
Sihteeri Heidi Juujärvi p. 045 679 7799, juujarvenkylaseura@gmail.com

Juuvaara, kuvaaja Tomi Juujärvi
Tukinuittoa Juujoella vuonna 1928, Peuraniemen kuva-arkisto
Juujärven tanssilava vuodelta 1925, Kiehisen kuva-arkisto