Vesistön laadun tarkkailu

Kemijärveen tulevasta vedestä suurin osa tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Kemijoen valuma-alue muodostaa 79 prosenttia Kemijärven valuma-alueesta. Näin ollen Kemijoen vedenlaatu ja valuma-alueen mahdolliset kuormittajat vaikuttavat merkittävästi myös järviveden laatuun Kemijärvellä.

Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, mikä osaltaan myös vaikuttaa vedenlaatuun. Läpivirtausjärvissä luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita ja veden viipymä yleisesti lyhyt.

Tänä päivänä Kemijärven vedenlaatu on hyvä.

Säännöstelyn myötä Kemijärven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen ja kynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä. Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojärvien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suolijärven säännöstely, joka vaikuttaa lähinnä Kemijärven itäiseen osaan.

Tekoaltaiden vaikutukset Kemijärveen olivat suurimmillaan heti altaiden rakentamisen jälkeen 1970-luvun alussa sekä 1980-luvulla tapahtuneen säännöstelykäytännön muutoksen aikoihin. Tekojärvien veden laatu on kuitenkin parantunut oleellisesti alkuajoista ja toisaalta myös Kitisen voimalaitosten rakentamisen aiheuttamat muutokset jokiuomassa ovat vakiintuneet, mistä johtuen säännöstelyn vaikutukset veden laadulle ovat oleellisesti vähentyneet.

Kemijärven lähiympäristössä on tapahtunut myös muutoksia kuormittajien suhteen. Esimerkiksi Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan toiminta päättyi huhtikuussa 2008.

Vedenlaadun tarkkailu

Kemijoen vedenlaatua on tarkkailtu pitkän aikaa: vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna jo vuodesta 1976 lähtien. Kemijoen vesistötarkkailualueeseen sisältyy myös Kemijärvi, joka liitettiin mukaan yhteistarkkailuun vuonna 1980.

Kemijoen yhteistarkkailussa veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden välein tehtävästä laajemmasta tarkkailusta (esimerkiksi vuodet 2013 ja 2016) sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämisestä. Laajempaan tarkkailuun sisältyi veden laadun laajan tarkkailun lisäksi mm. Kemijärven kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu. Kemijärven vesikasvikartoitus tehdään kuuden vuoden välein.

Lehtivihreän nimellä paremmin tunnettu a-klorofylli on kasviplanktonlevien yhteyttämispigmentti, jonka määrä vedessä kuvastaa levien määrää. Kemijärven klorofylli-a:n pitoisuudet ovat osaltaan ravinteiden lailla viitanneet lievästi rehevään vedenlaatuun. Piilevätarkkailun perusteella Kemijärven ekologinen tila oli kuitenkin pääosin joko erinomainen tai lähes erinomainen.

Pohjaeläintarkkailun rantavyöhykkeen aineistojen perusteella järven ekologinen tila luokittui järven runko-osassa ja järven itäisessä osassa tyydyttävään tilaan ja järven eteläisessä osassa välttävään tilaan.

Lisätietoja:

Kemijoen vesiensuojeluyhdistys

Kemijoen vesiensuojeluyhdistys on vuonna 1964 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta-alueellaan. Vedenlaadun mittaustuloksiin ja yhteistarkkailun raportteihin voit tutustua yhdistyksen sivuilla.