Perjantai 20.12.2024 oli tunteikas juhlapäivä Kemijärvellä

Mäntyvaaran muistomerkki

TIEDOTE 20.12.2024 Julkaisuvapaa heti


Perjantai 20.12.2024 oli tunteikas juhlapäivä Kemijärvellä kahdestakin eri syystä. Kyseisenä päivänä vietettiin Mäntyvaaran taistelun muistopäivää, kun taistelusta tuli kuluneeksi päivälleen 85 vuotta. Mäntyvaaran taistelussa Neuvostoliiton 596. jalkaväkirykmentin I pataljoona hyökkäsi suomalaisen Erillinen Pataljoona 17:n asemien selustaan jalan ja miehitti samalla Mäntyvaaran laen. Neuvostoliiton joukkojen tavoitteena oli katkaista Sallan ja Kemijärven välinen tie Joutsijärven länsipuolelta. Nelituntisen taistelun aikana suomalaiset tuhosivat hyökänneet joukot ja valtasivat Mäntyvaaran takaisin. Tappio Mäntyvaarassa olisi edistänyt Neuvostoliiton tavoitetta katkaista Suomi kahtia.
Kemijärven kaupunki ja Lapin rajavartiolaitos ovat yhteistyössä syksyn 2024 aikana pystyttäneet Mäntyvaaraan muistomerkin Erillinen pataljoona 17:n muistoksi.
Uusi muistomerkki paljastettiin Mäntyvaaran taistelun vuosipäivänä. Muistomerkki sijoittuu perinteisen Mäntyvaaran taistelun muistomerkin rinnalle.
Paljastustilaisuudessa Kemijärven kaupungin edustajina kaupunginjohtaja Dina Solatie ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Savukoski laskivat seppeleen muistomerkille.
Lapin rajavartioston seppeleen laskivat Majuri Janne Liikavainio sekä rajavartiomestari Marko Aska Sallan rajavartioasemalta.
Lisäksi seppeleitä laskivat veteraanijärjestöt sekä Lions Club Kemijärvi.
Sotilaspastori Aki Lautamo piti Mäntyvaarassa tunteikkaan kenttähartauden.
Mäntyvaaran tilaisuuden jälkeen vietettiin kulttuurikeskuksessa juhla, jossa puhujina toimivat kaupunginjohtaja Solatie sekä majuri Liikavainio.
Rajakapteeni evp. Pasi Purhonen piti esitelmän Erillinen pataljoona 17 toiminnasta taistelussa.
Juhlan musiikkiesityksistä vastasi Jukka Lampelan kämppäorkesteri. Tilaisuus päättyi perinteisesti tunteikkaaseen Veteraanin iltahuutoon yhteislauluna sekä kahvitarjoiluun.

Kaupunginjohtaja Dina Solatien juhlapuhe:
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat. Tervetuloa Mäntyvaaran taistelun 85-vuotis- ja Sallan pataljoonan muistomerkin paljastusjuhlaan!
Mäntyvaara on jäänyt lähtemättömästi osaksi Pohjois-Suomen historiaa. Tämä johtuu siitä, että 85 vuotta sitten ratkaistiin Mäntyvaarassa kotiseutumme kohtalo. Vaakalaudalla oli samanaikaisesti myös Lapin ja koko maan tulevaisuus.
Meidän velvollisuutemme on nyt pyrkiä luomaan myötätuntoa ja arvoa rintamalle jääneitä ja taistelleita aseveljiä kohtaan, jotka kunnian- ja velvollisuudentuntoisina taistelivat maan pelastamiseksi.
Meitä edeltävät, tällä seudulla eläneet sukupolvet, ovat tottuneet erämaaelämään ja selviytymään luonnossa. He ovat työskennelleet ankarissa luonnonolosuhteissa ja osa heistä on saanut toimeentulonsakin sieltä. Tällaiseen elämään tottuneista oli talvisodassa Itä-Lapin alueelta koottu Sallan pataljoona.
Tämä mitä ankarimman taakan kantanut pataljoona oli sisukas taisteluosasto, joka viivytti, häiritsi ja tuhosi Sallasta Kemijärven suuntaan kulkevaa massiivista neuvosto-armeijaa etenemästä ja jonka avuksi saatiin Rovaniemeltä koottu erillispataljoona 25.
Arkailematon ja päättäväinen sekä kokenut Lapin Ryhmän komentaja kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius oli luonut suunnitelman, jolla Neuvostoliiton jalkaväkirykmenttiä saadaan kulutettua ja lopuksi pysäytettyä Joutsijärven vesistölinjalle.
Neuvosto-armeijan tavoitteena oli päästä nopeasti Kemijärvelle ja Rovaniemelle sekä jatkaa saman tien Ruotsin rajalle, Tornioon saakka. Hyökkäyksen tavoitteena ei ollut niinkään vallata alueita, vaan katkaista yhtenäinen Pohjois-Suomi.
Sodan Ruotsiin saakka laajenemisen pelosta, loviisalaissyntyinen liikemies, jääkäriupseeri Ragnar Nordström hankki Ruotsista yksityisvaroin panssarintorjuntatykkejä panssarivaunuin Kemijärveä lähestyvää vihollista vastaan. Tykit saatiin ensi kertaa käyttöön Kursun ja Joutsijärven välillä, Varpuojalla.
Kun suomalaiset onnistuivat pysäyttämään puna-armeijan etenemisen, päätti Neuvostoliiton sodanjohto Sallan ja Kemijärven kuntien rajalla määrätä satojen sotilaiden suuruisen pataljoonan koukkaamaan salaa metsien kautta suomalaisten joukkojen taakse ja saartaa heidät sekä katkaista huoltoyhteys Kemijärvelle Mäntyvaaran kohdalta.
Vaaran päälle tulleen vihollisjoukon yllättävä paljastuminen karaisi lepovuoroon saapuneet kolme komppaniaa majuri Vilho Roinisen esikunnan kanssa ankaraan vastarintaan niillä perinteisillä menetelmillä, jotka kumpusivat paikallisuuden tuntemuksesta ja todellisuuden kokemuksesta.
Sodankäyntiin sopimattomissa vaatteissa, tummissa mantteleissa ja huopatossuissa ilman kypärää, huonosti sijoittunut puna-armeija sai vastaan äärettömän tehokkaan vastarinnan. Torjunnassa auttoi myös sattuma ja ajoitus, kun osa Sallan pataljoonan 16:n vuorokauden viivytystaistelun väsyttämistä sotilaista oli siirtynyt lepoon juuri Mäntyvaaran kohdalle. Rajalta yli 130 km:n matkalla uuvuttavia taisteluja oli käyty yötä päivää. Noissa taisteluissa yksi rohkeimmista ja taitavimmista viivytystaistelijoista on ollut Olli Remes joukkueineen.
Mäntyvaarassa vihollisen paljastuttua lepoon asettumassa olleet eivät jääneet toimettomiksi. He toimivat kuin kotonaan. Kerrotaan, että hälytyshetkellä jo saunaan ehtineet pukeutuivat nopeasti ja lähtivät saman tien hyökkäämään lumipuvuissaan kohti vaaraa ja vihollista.
Vaaran alarinteestä käsin nämä soturit taistelivat sanoin kuvaamattomissa oloissa vaikeasti puolustettavaan ylärinteeseen sijoittunutta vihollista vastaan. Heidän kokemistaan etulinjan kauhuista ovat tietoisia vain ne, jotka olivat tuossa taistelussa mukana.

Mäntyvaaran taistelusta tuli talvisodan torjuntataistelun malliesimerkki periksi antamattomuudesta ja joukkohengestä. He olivat sankareita kaikki, sillä yllätetyksi tulleet sotilaat luottivat itseensä ja toisiinsa vaikka kiivaassa taistelussa rohkeus olisi voinut pettää.
Nämä miehet olivat nöyrän itsepäisiä ja rohkeita. ”Ääriolosuhteisiin tottuneiden tavallisten suomalaisten miesten yhteisdynamiikka ratkaisi tilanteessa, josta ei sankaria voida erottaa”, sanoo Mäntyvaaran taisteluun syventynyt Aalto yliopistosta eläköitynyt professori Esa Saarinen.
Mainittu tavallisuuden käsite on tullut tärkeäksi erityisesti sotatilanteissa, kuten talvisodassa, jossa tavallisten suomalaisten sotilaiden kyky toimia yhtenäisesti oli yksi ratkaisevia menestystekijöitä. Piti voittaa pelkonsa, säilyttää itsekuri, tukea toisiaan ja toimia yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi vaikeissa ja vaarallisissakin tilanteissa.
Tutkimusten mukaan tavallisuus vaikeissakin tilanteissa tarkoittaa sitä, että ihmiset toimivat aivan kuin he normaalisti toimisivat vastaavissa arkisissa tilanteissa. Silloin tarvitaan kykyä säilyttää rauhallisuus, jatkaa opittuja ja opetettuja käytänteitä ja rutiineja sekä pitää kiinni arvoista ja käytännöistä, jotka ovat olleet osa jokapäiväistä elämää.
Vaikka ulkoiset olosuhteet ovat kaoottiset, on suuri etu jos yksilöt kykenevät pysymään rauhallisina, säilyttämään toivon, empatian ja ihmisyytensä. Saamme voimaa, kun näemme toisten toimivan ja paljastavan sisäisen lujuutensa ja arvonsa.
Yhteiskunnallisesti Suomelle jäi talvisodasta itseluottamus, jonka pohjalta on asioitu ja asioidaan massiivisemman naapurimaan kanssa. Sodassa osoitettu puolustamisen tahto ja sitkeys ovat olleet maamme ja kansamme tunnusmerkkejä.
Tänään paljastettu Sallan erillispataljoonan ErP 17 muistomerkki, aiemman Mäntyvaaran taistelun muistomerkin rinnalle, muistuttaa jykevänä luonnonkivijärkäleenä ankarasta vastarinnasta ja talvisodan raskaista taistelutapahtumista. Muistomerkit yleensä toimivat kollektiivisena muistina ja näkyessään huomauttavat ja auttavat varsinkin tulevia sukupolvia ymmärtämään ja arvostamaan menneisyyttä.
Luonnonkivi, josta Sallan pataljoonan muistomerkki on tehty, on äärimmäisen kestävää materiaalia. Se kestää ajan kulutusta, rapautumista ja ankariakin säitä. Materiaali luo yhteyden luontoon ja ympäröivään maisemaan samalla kun se symboloi ikuista ja luonnollista kunnioitusta.
Ne, jotka vierailevat muistomerkillä arvostavat maamme itsenäisyyttä ja vapautta, sillä siellä ymmärtyy taistelussa koetut vaikeudet ja saavutukset.
Sallan pataljoonan muistomerkki on paikalla, jonne sotilaat saapuivat tarkalleen 85 vuotta sitten aikeissa majoittua ja jonka puihin ja taloihin hyökkääjän luodit alkoivat ropista. Muistomerkin sijoittaminen Mäntyvaaran historialliselle tapahtumapaikalle on osuva ja lisää sen merkitystä ja arvoa.
Hyvät läsnäolijat – tervetuloa.

Paljastustilaisuudessa Kemijärven kaupungin edustajina kaupunginjohtaja Dina Solatie ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Savukoski laskivat seppeleen muistomerkille.
Sotilaspastori Aki Lautamo piti tunteikkaan kenttähartauden
Uusi muistomerkki

Lisätietoja:
Kemijärven kaupunki
kaupunginjohtaja Dina Solatie
p. 040 3548370, dina.solatie@kemijarvi.fi