Kansalaisraateja toteutettiin Kemijärvellä kaksin kappalein

Kansalaisraadit järjestivät yhteistyössä Kemijärven kaupunki ja Kemijärven Järjestökiehinen ry:n hallinnoima Tukeva yhteisö -hanke. Raadit toteutettiin Kulttuurikeskuksen kahviossa tammikuussa. Kuvassa vasemmalta raatien toteuttajat ja facilitaattorit: Päivi Pyhäjärvi, Titta Imponen, Essi Maaninka-Mäkinen ja Mikko Kellokumpu. Kuvasta puuttuu Saara Kujanpää. Raatien kahvituksesta huolehtivat Kemijärven Martat ry ja Sobetsuryhmä.

Kemijärvellä toteutettiin tammikuussa yli 65-vuotiaiden kemijärveläisten ja ulkomaalaistaustaisten kemijärveläisten kansalaisraadit. Kolmipäiväisen raadin toiminta etenee määrätyn rakenteen mukaan. Ikääntyvien kansalaisraadissa 20 osallistujaa sai ensimmäisenä päivänä tietoa ikääntyvien hyvinvointisuunnitelmasta ja he tekivät aiheeseen liittyviä esikysymyksiä. Osallistujat olivat tavallisia, puoluepolitiikan edunvalvontajärjestöjen ulkopuolella olevia kuntalaisia. Ulkomaalaistaustaisten raatiin osallistui 14 kemijärveläistä Brasiliasta, Gambiasta, Filippiineiltä, Myanmarista ja Ukrainasta.

Ulkomaalaistaustaisten raadissa tavoitteena oli löytää keinoja siihen, miten Kemijärvellä työskentelevät, opiskelevat ja asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt saadaan paremmin pysymään paikkakunnalla.  Ensimmäisenä raatipäivänä aiheeseen liittyvät esikysymykset muotoiltiin kirjallisiksi paikalla olleiden facilitaattoreiden tuella. Esikysymykset toimitettiin seuraavalla viikolla paikalle kutsutuille asiantuntijoille tutustumista varten.

Toisena raatipäivänä osallistujat keskustelivat paikalle kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa kahvilamaisessa ympäristössä. Näin toimien nekin, jotka eivät ole äänekkäitä ja tottuneet julkisesti puhumaan saivat tasa-arvoisen tilaisuuden tuoda näkemyksiään hyvinvointisuunnitelmasta käytävään keskusteluun. Toisen päivän asiantuntijakeskusteluissa osallistujat keräsivät asiantuntijoilta lainsäädännön ja talouden faktatietoja, ja tiedot dokumentoitiin kirjalliseen muotoon. Ulkomaalaistaustaiset osallistujat puhuvat jo suomea, mutta tasa-arvoisen osallistumisen turvaamiseksi tilaisuuteen oli palkattu englannin ja venäjän tulkit.

Ikääntyvien raadin asiantuntijoina olivat Kemijärven kaupungilta Ilpo Tervonen, Heidi Laukkanen, Marjo Säärelä, Markku Heikkilä, Eero Saarijärvi ja Laphalta Anniina Sumukari, Sini Veikanmaa sekä Anne Pörhö

Ulkomaalaisten raadissa asiantuntijoina olivat: Heidi Laukkanen (myös kotoutumiskoordinaattori Titta Imponen), Marika Annala ja Jenni Similä (TE-toimisto).

Kolmantena raatipäivänä osallistujat tekivät asiantuntijoilta saamallaan tiedolla parannusesityksiä, jotka muotoiltiin kirjalliseen, kaikkien ymmärtämään muotoon. Kansalaisraadin etu moneen muuhun kuntalaisten osallistamisen muotoon on pitkäkestoisuus ja mahdollisuus saada tietoa kuntalaiselle tarkoitetussa muodossa. Näin toimien parannusesityksistä saadaan konkreettisia, lain ja talouden realiteettien pohjalta toteuttamiskelpoisia.

Keskusteluissa puhuttiin muun muassa teiden kunnossapidosta sekä yksin asuvien ikäihmisten palveluiden järjestämisestä. Ulkomaalaistaustaisten raadissa keskustelua herättivät työtä, opiskelua ja harrastustoimintaa käsittelevät kysymykset. Kansalaisraati on toimiva menetelmä osallistaa kuntalaisia asioiden valmisteluun siinä vaiheessa, kun aiheesta on tehty pohjatyö, jota osallistujat voivat kommentoida. Tärkeää on toteuttaa raati vaiheessa, jossa palvelun loppukäyttäjien näkemyksiä voidaan ottaa huomioon valmisteluprosessissa. Raadin pitkäkestoisuus ja asiantuntijakeskustelut mahdollistaa puntaroitujen kuntalaisten näkemysten tuottamisen käsiteltävään teemaan.