Ketola
Kylä täynnä historiaa
Ketolan kylässä on yhä käytössä oleva, sodanaikana vuonna 1941 rakennettu pienlentokenttä. Historian tuntijalle Ketolan kylä tarjoaa myös muuta nähtävää, kuten esimerkiksi saksalaisten sotarakennelmat.
Ketolassa on sotamuistoja
Viime sotien jäljet näkyvät Ketolassa edelleen ja etenkin Hanhikosken lentokentän ympäristössä. Lähtiessään saksalaiset polttivat ja räjäyttivät lentotukikohtansa rakennukset ja rakenteet. Sotaromua ja betonibunkkereiden jäänteitä on lentokentän ympäristössä runsaasti.
Monien Ketolan talojen perustukset ja tiilet ovat perua sodan tuhoamista rakennuksista. Sementtikin saatiin tuhotuista saksalaisten varastoista, samoin muuraukseen käytetty kalkkilaasti.
Juhani Rytilahti kertoi lentokentän vierellä olleen saksalaisten elokuvateatterikin, missä lapset katsoivat propagandafilmejä ja elokuvien draamaa.
”Meidän navettamme tiilet ja muurauslaastikin on peräisin Hitlerin varastoista ja tuhotuista rakennuksista. Evakosta tultuamme näimme tuhotut bunkkerit ja poltetut rakennukset. Miinavaarakin oli melkoinen, sillä saksalaiset kylvivät tappavia räjähteitä runsaasti alueelle. Lasten vanhemmat varoittelivat alinomaan vaaroista”, kertoo Rytilahti.
Rytilahden ladossa on säilytettynä myös saksalaisten lentokoneiden huollossa käyttämät liikuteltavat portaat. Vain puiset pyörät on korvattu rautarenkain. Kamiinoita, savutorvia, kivettynyttä sementtiä ja muuta romua on Hanhikosken lentokentän aidan sisällä vieläkin kasoittain.
Sarrion ampuma-alueen rajalla Ketolassa on säilynyt saksalaisten muonakellari lähes entisessä asussaan. Oven yläpuolelle on sementtivaluun kuvioitu hakaristikin vielä hyvin selvästi näkyvissä. Vain ovi kellarista puuttuu.
Kellarin vieressä on vielä jonkinlaisen lämmitettävän varaston pohjarakenteet näkyvissä.
Jänkäjääkärit lähtivät sotaan Hanhikoskelta
Jatkosodan alla Ketolan Hanhikosken alue oli kiihkeän toiminnan keskus: alueella perustettiin 11.6. 1941 Jalkaväkirykmentti 12 eli Jänkäjääkärien rykmentti tuoreista varusmiehistä ja Lapin miehistä. Yleinen liikekannallepano Suomessa julistettiin 17. 06. 1941.
Jänkäjääkärien sotataival alkoi pitkällä marssilla Sallan Hautajärvelle. JR 12:n I ja III pataljoona marssivat Kemijärven läpi ja olivat pari viikkoa myöhemmin valmiusasemissa Hautajärvellä, pari kilometriä itärajalta. Toinen pataljoona alistettiin saksalaisille Kiestingin suunnassa.
Jänkäjääkärien legendaarinen komentaja oli jääkärieversti Albert ”Reikärauta” Puroma 11.6.1941- 29.1.1944. Talin-Ihantalan ratkaisutaisteluissa jänkäjääkäreitä johti eversti Yrjö Hanste.
Saksalainen lento-osastokin Hanhikoskella
Saksalainen lento-osasto osallistui hyökkäyksen tukemiseen Sallan ja Kiestingin suunnissa I. laivue Maataistelurykmentti 5 (I/SG5) Junkkers JU 87 syöksypommittajillaan, Stukilla suojanaan Hävittäjärykmentti 5 Focke Wulf 190 ja Messerschmitt bf 109 hävittäjät.
Helmikuussa 1944 maataistelurykmentinkin koneita oli Kemijärvellä 42.
