Kemijärven vesistön säännöstely

Kemijärven vesistön säännöstely

Lapin maakunnassa sijaitseva Kemijärvi on aina ollut tulva-altis, ja tulvat ovat vaikuttaneet alueella liikkumiseen ja maanviljelyyn. Kemijärvi on Kemijoen vesistön keskusjärvi ja Suomensäännöstellyin luonnonjärvi. Kemijärven säännöstelyn avulla tuotetaan vesivoimaa ja vähennetään tulvariskiä. Säännöstely hoidetaan Seitakorvan voimalaitoksella, joka on yksi Suomen suurimpia vesivoimalaitoksia.

Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon kuivalla säällä ja talvella. Kemijärveä käytetään pääasiassa vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen.

Vesivoimarakentamisessa ja vesivoiman tuotannossa huomioidaan paikallinen ympäristö ja asukkaat. Ympäristövaikutuksia ehkäistään lupaehtojen mukaisten velvoitteiden mukaan.

Lisäksi vaikutuksia lievennetään ja seurataan viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ja vapaaehtoisin toimin.

Säännöstelyn vaikutusten vähentämiseksi tehdään useita erilaisia toimenpiteitä. Vesistön käyttöä suunnitellaan siten, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle javirkistyskäytölle.

Kemijärven alueella on tehty esimerkiksi vapaaehtoisia rantojen kunnostuksia, kalataloudellisia kunnostuksia (uomien perkaus) ja kantosavottaa. Virkistyskäyttöä varten alueelle on rakennettu muun muassa laivalaitureita, laavuja ja telarantoja sekä lintutorni.

Onko sinulla huomioita tai haluatko antaa palautetta Kemijärven säännöstelyyn liittyen?

Palaute Kemijärven kaupungille: Kuntalaisaloite ja palaute – Kemijärvi

Palaute Kemijoki Oy:lle: Ota yhteyttä | Kemijoki Oy

Palaute Elinvoimakeskukselle: Asiakaspalvelu – Elinvoimakeskus

Kemijärven säännöstelyn kehittämishanke 2016‒2020

Kemijärven kaupunki, Lapin ELY-keskus, Lapin TE-keskus, Kemijärven kalastusalue ja Kemijoki Oy sitoutuivat vuosien 2016–2020 ajan kestävän kehittämishankkeen toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

Vuosina 2000–2004 toteutetun Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin 18 suositusta säännöstelyn vaikutusten vähentämiseksi. Vuonna 2010 ja 2015 tehtiin väliarvioinnit säännöstelysuositusten toteutumisesta. Väliarviointien perusteella laadittiin suositukset vuosille 2016–2020.Vuosille 2016–2020 asetetut säännöstelykäytäntöä koskevat suositukset säilyivät samana kuin aiemmin voimassa olleet suositukset. Muut suositukset koskivat vapaaehtoisia rannankunnostuksia, kalataloutta, virkistyskäyttöä sekä tiedotusta.

Tutustu lisää aiheeseen

Lue tarkemmin Kemijärven säännöstelyn kehittämishankkeen sisällöstä ja tavoitteista.
Lue lisää Kemijärven säännöstelyn historia.

KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN PERUSPERIAATTEET JA LUPAEHDOT

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät Kemijärven säännöstelyn eli vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Sekä vesivoiman tuottaja Kemijoki Oy että viranomainen Lapin ELY-keskus seuraavat ja valvovat lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin, joista raportoidaan viranomaiselle.

Tutustu Kemijärven lupaehtojen tiivistelmään täältä: Kemijärven säännöstelyn lupaehdot

Kemijärven vuotuinen säännöstely voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen, joita ovat kevättulva, kesäkausi, talvikausi.

Kevättulvan aikana kerätään vettä kuivempien säiden varalle

Kevättulva on yleensä huhti-kesäkuussa, kun sadevettä ja keväällä sulavaa lunta varastoidaan järveen. Lumen sulamisen käynnistyessä ja tulovirtaaman lähtiessä voimakkaaseen kasvuun järven pinta nousee hyvin nopeasti, sillä valuma-alue on laaja ja järvipinta-ala siihen verrattuna suhteellisen pieni.

Kemijärven kevättulvan alussa Termusniemen piilopadon alapuolisen järvialueen vedenpinta on alimmillaan ja Kulmunki-Seitakorva -välisen kanavaosuuden veden purkauskyky rajoittaa juoksutuksen määrää järvestä Seitakorvan voimalaitoksella. Kun järven vesimäärä kasvaa, seurataan tulovirtaaman muuttumista ja järvessä jäljellä olevaa varastotilavuutta. Tavoitteena on täyttää Kemijärvi, jotta vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.

Kemijärven säännöstelyn alkuperäiset tavoitteet ovat vesivoiman tuotanto ja tulvavahinkojen vähentäminen sekä Kemijärvellä että alapuolisessa vesistössä. Kemijärven vedenpinnassa on pääsääntöisesti havaittavissa laskeva trendi kevättulvan lopusta elokuun loppuun. Pinnankorkeudessa pyritään alenevaan rytmiin silloin, kun se ei aiheuta ohijuoksutuksia. Vältetään vedenpinnan nopeaa laskua kevättulvan jälkeen.

Kesäkauden juoksutukset riippuvat säästä

Kesäkautena järveä käytetään suositusrajojen mukaisesti. Tavoitteena on pitää järven pintakorkeudella 148,80–148,60 metriä. Runsaiden sateiden seurauksena tulovirtaama järveen voi kuitenkin nousta hyvinkin paljon lyhyen ajan kuluessa. Tämä taas aiheuttaa vedenpinnan nousua juoksutuslisäyksistä huolimatta. Järven alapuoliselle jokiosuudelle tämä näkyy virtaaman nopeana kasvuna. Järvessä olevaa tilavuutta käytetään tilapäisesti puskurivarastona, kunnes tulovirtaama laskee. Näin päästään palaamaan edellä mainitulle tavoitepinta-alueelle.
Mikäli tulovirtaama pienenee pitkän sateettoman jakson seurauksena niin, että järven pinta laskee lähelle lupaehtoalarajaa 148,35 metriä, Porttipahdan voimalaitoksen juoksutusta lisätään.

Talvikaudella vesivoimalla täydennetään tuotantotarpeita

Talvella, kun vesi jää lumena maastoon, sähköntuotannossa käytetään järviin varastoitua vettä. Kemijärveä käytetään pääasiassa vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen. Talvikausi alkaa syyskuun alkupuolella, ja se jatkuu huhtikuulle. Ajoitus vaihtelee syksyn sateisuuden mukaan.

Järven pinta pyritään pitämään tason 148,80 metriä alapuolella ennen jääkannen muodostumisvaihetta. Näin pyritään estämään rantajäiden laiturirakenteille ja rantaviivan maa-aineksille aiheuttamat vahingot.

Jotta järvialueelle saadaan muodostettua yhtenäinen jääkansi, juoksutetaan Seitakorvasta pääsääntöisesti vähintään tulovirtaamaa vastaava määrä vettä niin, että järven pinta pysyy samana tai laskee yhtenäisesti. Tilapäisesti ja lyhytaikaisesti järven pinta saa nousta muutamia senttimetrejä, mikäli vedennousun seurauksena jään päälle ei nouse vettä.

Kun järven pinta saavuttaa tason 146,20 metriä, Termusniemen piilopadon yläpuolisen alueen pinta ei laske kuin tulovirtaaman vaihtelun rajoissa. Näin se on mahdollisesti alimmillaan 146,00 metrin korkeudella ennen kevään tulvaa.

Termusniemen alapuolisen järvialueen vedenpintaa ei päästetä laskemaan tason 144,00 metriä alapuolelle ennen maaliskuun 20. päivää, eikä tason 143,00 metriä alapuolelle ennen huhtikuun 10. päivää. Kulmungin vedenpinta pyritään pitämään alimmalla tasolla 142,00 metrissä mahdollisimman lyhyen aikaa ennen tulovirtaaman kasvun aikaansaamaa pinnan nousua.

KEHITTÄMISHANKKEEN TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET

Kemijärven säännöstelyn kehittämishankkeeseen liittyviä selvityksiä ja raportteja:

Selvityksiä ja tutkimuksia

2016-2020
Kemijoen vesistötarkkailuraportti: http://www.kemijoenvsy.fi/yhteistarkkailu/raportit/

Pöyliöjärven kalastustiedustelu 2017. ProAgria Lappi ry/Lapin kalatalouskeskus. Joonas Hast, Eero Liekonen ja Jari Leskinen. Kemijärvi 2018.

Pöyliöjärven kalastustiedustelu 2017

2010-2015
Vuosien 2010-2015 kehittämistoimenpiteiden arviointi ja ehdotukset vuosien 2016-2020 suosituksiksi Kemijärven säännöstelyn kehittämisen väliraportti vuodet 2010-2015

2013: Kari Alaniska: Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon. Kemijoen voimalaitosrakentaminen ja vaelluskalakysymys 1943–1964
2013: Outi Autti: Valtavirta muutoksessa – vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella
2013: Simo Tammela: Lohen ja taimenen vaelluksen ja lisääntymisen edistäminen: (teos englanninkielinen, suomenkielinen abstrakti)

Aiemmat
2007: Opinnäytetyö Esa Keskipoikela: Kemijärvestä padoilla eristetyt järvet. Kuormitusselvitys.
2006: Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot
2006: Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arviointi. Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka 15.12.2006. Teemu Ulvi, Seppo Hellsten, Mika Visuri ja Kati Martinmäki.
2004: Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvitys
2000: Menetelmät kalojen alasvaelluksen estämiseksi Kemijärvellä. Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion julkaisuja A 15. Anne Laine, Riitta Kamula. Oulu 2000.